Etelä-Savossa kuumana käyvä energiakeskustelu on nousemassa jo ylikieroksille. Tämä johtunee pitkälle siitä, että muutamat maakunnan kellokkaat uskovat nimenomaan energiasta ja sen myymisestä syntyvän koko maakunnalle keskeisen kehittämisen veturin.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen esitteli viime viikonlopun Länsi-Savossa suuria visioitaan, joihin oli kytketty mukaan myös valtakunnallinen näkökulma. Viialaisen mukaan Etelä-Savolle olisi eduksi, jos valtakunnassa myönnettaisiin lupa kolmen uuden ydinvoimalan rakentamiseen. Tähän saakkahan kolmen ydinvoimalan lupaa on ajanut ainostaan Kokoomus.

Etelä-Savoa markkinoidaan vihreänä loma-asumisen maakuntana. Sitä kai Viialainenkin varjelee esittäessään pohjoisen jokien energiakäytön tehoastamista. Etelä-Savolle olisi tämän tulkinnan mukaan merkittävää hyötyä Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentamisesta.

Vaikka Kollajaa ja Vuotosta ei kommenteissa nimeltä mainittukaan, sitähän nämä ympäripyöreät lausumat pohjoisen jokien lisäkäytösatä käytännössä tarkoittavat. Luettelosta puutuu vain se, että Etelä-Savo esittäisi Ounasjoen, Tornionjoen ja Tenojoenkin rakentamista.

Mutta onhan näitä voimalavesistöjä Etelä-Savossakin. Jos Kissakosken pohja palautettaisiin aikoinaan toteutetun Puulan vedenpinnan alentamisen tasolle, pystyttäisiin Puulaan varastoimaan Suur-Savon Sähkön omistamaa voimalaitosta varten paljon enemmän vettä. Siinä tosin jäisivät Hirvensalmen kirkonkylään vesijättömaalle rakennetut rivitalot veden varaan, mutta onhan pohjoisessa hukutettu kokonaisia kyliäkin energian hyödytämisen alttarille.

Saimaan pintaakin voisi nostaa muutamalla metrillä Taininkoksen ja Imatrankosken voimaloiden tuotannon lisäämiseksi. Voisi siitä äläkkä nousta, kun vesirajaan mökkinsä rakentaneet eteläsuomalaiset saisivat ilmaisen rappusten pesun.

Jos asioita mitataan pelkästään euro-nimisellä hyödykkeellä, voisi lisäydinvoiman rakentamisesta saada Etelä-Savolle merkittävääkin hyötyäkin. Etelä-Savon  voisi ilmoittautua ydinjätteiden loppusijoitusmaakunnaksi. Siihen tarvittavien kaivojen louhimisessa riittäisi työtä kaikille maakunnan louhintayrittäjille ja maansiirtokalustolle.

Ensimmäisen loppusijoitusluolan voisi rakentaa Naisvuoren alle. Mikkelissä kun on hankittu viime aikoina kosolti koemusta maankaivuun alalla. Kaupungin ja maakunnan väki on jo tottunut siihen, että puoli kaupunkia on jatkuvan myllerryksaen alaisena.

Reino Nousiainen