Kyttälän koulun uudisrakennushankkeen vauhdikas eteneminen on Mäntyharjussa ihmetyttänyt kuntalaisia. Asiaa on kummasteltu kunnan talouden valossa, mutta myös pitkän aikavälin tarpeen näkökulmasta.

Saattaa olla, että juuri nyt on tarvetta ylläpitokorjausten tekemättä jättämisen johdosta ränsistyneen kiinteistön rakentamiseen. Mutta tarvitaanko kiinteistöä 10 vuoden kuluttua, jolloin Mäntyharjun lukio saattaa häipyä pienen oppilasmäärän johdosta muistojen joukkoon?

Joensuun lähellä sijaitseva Liperi on asukasmäärältään lähes kaksi kertaa Mäntyharjun kokoinen kasvukunta, mutta lukio pantiin kiinni, kun oppilaat äänestivät jaloillaan kohti Joensuuta paremman kurssivalikoiman johdosta. Kyttälän koulun uudisrakennus vaarantaa varmasti vielä toimivien kyläkoulujen olemassaolon viimeistään vuosikymmenen lopulla.

Kuntatalouden näkökulmasta näytti vielä muutama viikko sitten siltä, että kunta joutuu ottamaan koulun rakentamisen johdosta uutta velkaa viisi miljoonaa euroa. Nyt asia on valjennut uudessa valossa, kun viime viikolla saatettiin tiedoksi lopullinen suunnitelma maakunnan energiayhtiöiden yhdistämisestä.

Mäntyharju saa myönteisestä kannastaan 3,5 miljoonan euron palkkion, joka käytetään mitä ilmeisemmin Kyttälän rahoittamiseen. Jos päättäjillä on vähänkin järkeä, ei löysää rahaa päästetä harvalukuisille avainryhmille suunnatun mukavan mielen maksamiseen.

Kyttälän koulusta tulee laitos, joka pääsee tietyllä tavalla sittenkin jälkirahoituksen piiriin. 3,5 miljoonan siivun maksavat jälkirahoitteisena uuden maakunnallisen energiayhtiön asiakkaat.

Kouluhankkeeseen liittyy erikoisena piirteenä sekin, että jossain kulissien takana päätettiin heti kättelyssä, että rakennus tehdään betonista. Sehän sopii "hyvin"maamme puuvaltaisimpaan kuuluvan kunnan keulakuvaksi.

Reino Nousiainen