Ehdin jo kesän aikana tottua ajatukseen, että asiakkaiden kannalta suorastaan turmiollinen Suur-Savon Sähkön ja Etelä-Savon Energian fuusiohanke olisi kuopattu. Luulo oli väärä. Suur-Savon Sähkön hallintoneuvosto on asettanut tavoitteekseen fuusiopäätöksen syntymisen vielä tämän vuoden puolella.

Energiayhtiöasiassa fuusioajatusta alusta alkaen kannattanut Länsi-Savo kirjoittaa 1.9.2010 lehdessään, että fuusion toteuttaminen olisi erittäin myönteinen myös asiakkaille. Lehden mukaan maakuntaan tulisi välittömästi 100 miljoonaa euroa ylimääräist' rahaa ja lisäksi yhdeksän vuotden aikana saataisiin 130 miljoonaa pääomalainan korkoina ja osinkoina. Ulkopuolisen rahoittajan tuho tyrmätään, koska se ei toisi lehden mukaan lisäähyötyä.

En ollenkaan käsitä, mistä tämä 100 miljoonaa ylimääräistä tulisi. Omistajat eli pääosin kunnat kyllä sellaisen rahan ulosmittaisivat, mutta kun sellaisia summia ei yhtiöiden kassassa tietävästi ole, olisi raha lainattava, joka siirtyy automaattisesti asiakkaiden maksettavaksi.

Kun Länsi-Savo mainitsee hyödyksi senkin, että osakkeenomistajien osakkeiden arvo kaksinkertaistuu. Mitä hyötyä siitä asiakkaille on? Ei yhtään mitään. Uudelle yhtiöllekin siiytä koituu hyötyä ainoastaan silloin, joska osakkeita ryhdytään myymään.

Kaikki fuusioon tähtäävät toimenpiteet ovat omistajakuntien tavoitteita muuttaa osa yhtiön pääomasta rahaksi, jolla paikataan huonosti hoidettua kuntataloutta. Kysymys on PIILOVEROTUKSESTA, jolla aiotaan kupata tavallisia eteläsavolaisia kansalaisia. Ensi vuoden budjetissa on energiaverotuksen kautta ihan tarpeeksi maksamista.

Mutta ei ihmisten lypsäminen pysädy pelkästään energiasektorille. Etelä-Savossa on käynnissä massiivinen kaupan palvelujen lisärakentaminen. Eivät näitä palatseja tarvitse tavalliset kansalaiset, vaan hankkeita toteuttavat rakentajat ja muut hankkeissa mukana olevat rahastajat. Ja tietysti myös media, joka uskoo saavansa tätä kautta lisätuloja ilmoitusmarkkinoinnin kautta.

Kansalaisten tulee tiedostaa, että kaikki suurinvestoinnit siirtyvät tavaroiden kautta asiakkaiden maksettaviksi. Maakunnan kuntien ja liike-elämän päättäjät ovat ovelia ja lypsävät tällä tavalla ihmisiltä viimeisetkin eurot. Näin pitää tietysti menetellä, kun uutta tuottava teollinen toiminta on yhä edelleen henkitoreissaan täällä savolaisella maaperällä.

Entisenä toimittajana minua harmittaa, ettei maakunnan media käsittele energiayhtiöiden fuusiota eikä muitakaan hankkeita sillä tavalla, että kansalaisten piikkiin syntyvälle laskulle löytyisi edes likimain todellinen summa. Nyt kuulutetaan vain kuntien ja liike-elämän saamia hyötyjä.

Reino Nousiainen