Etelä-Savossa on noussut melkoinen äläkkä Viitoetien kuolemankolareista. Maakunnan edunvalvojat ovat suoraviivaisesti nimenneet syylliseksi tien huonon kunnon. Vaikutelmaa on vielä paikallinen mediakin hyvin vahvasti tukenut.

On totta, ettei Viitostie ole siinä kunnossa, milllainen valtaväylän tulisi olla. Se tulisi kuitenkin muistaa, että ihmiset ne Viitositlläkin ajelevat ja tekevät myös virheitä. Liikennekulttuurissa olisi hyvinkin paljon toivomisen varaa. Helsingistä Heinolaan johtava moottoritie on todella hyväkuntoinen liikenneväylä, mutta miksi silläkin ajetaan kuolemaan johtaneita kolareita?

Kun Juvalla sattui hiljattain kahden henkilön kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus, oli keli todella vaikea. Lumipyryn ja pölyävän lumen johdosta näkyvyys oli erittäin huono ja tien pinta liukas. Onnettomuuden uutisoinnissa nousi keskeisen huomion kohteeksi se, että onnettomuudessa rekan alle suistunut auto ajoi alinopeutta.

Ei suurimman sallitun nopeuden alittaminen ole rikos, vaikka uutisesta sellaisen kuvan saikin. Jos keli on huono liukkauden tai näkyvyyden johdosta, nopeutta pitääkin alentaa alle sallitun kattonopeuden. Minusta tuntuu, että 60 kilometrin tuntinopeus siinä myräkässä oli ihan riittävän korkea.

Viitostiellä on kelistä riippumatta kaahareita, jotka ovat liikkeellä maailman omistajan elkein. Osa  roikkuu muutaman metrin päässä edellä kulkevan puskurista, osa puhaltaa ohi välittämättä mitään omasta tai ohitettavan näkyvyydestä. Kun varovainen ajaja yrittää sopeuttaa oman ajonsa muiden kaahailun lomaan, saattaa hän itsekin tehdä virheen. Ehkä jostain tämäntapaisesta oli kysymys Juvankin kolarissa.

Ohituskaistat ovat talvisin ainakin pöllyvävän lumen aiakana varsinaisia onnettomuuksien aiheuttajia. Joukossa on aina kuljettajia, jotka paahtavat ohituskaistalla edellään ajavasta autosta ohi, vaikka ohitettavakin ajaisi ylinopeutta vaaratinteen välttämiseksi. Pitäähän ohituskaistalla ohi ajaa.

Ajelin joulukuun puolivälissä Nelostietä Oulusta etelän suuntaan. Keli oli hyvä ja tiellä on pääsääntöisesti 80 km/h nopeusrajoitus. Vaikka ohittelu olisi niissä oloissa ollut aika turvallista, tyytyivät autoilijat ajamaan rajoituksen mukaista nopeutta. Vaikka liikennettä oli kohtalaisesti, autojen välillä oli vähintään 100 metrin turvaväli, jopa ylikin. Kyllä oli mukavan turvallista ajella Viitasaarelle asti, kun autoilijoilla oli järki päässä.

Viitostien kolarialttiutta päivitellessä on mediassa suunnattu kritiikkiä Päijänteen itärannalle, jossa on käynnissä Nelostien parannustyö. Sitä ei muka olisi saanut rakentaa ennen Viitostietä, kun nelosella on vähän liikennettä ja muutenkin joutavanpäiväinen tie.

Kun vanhaa Nelostietä ajeli ennen Toivovkasta Vaajakoskelle rekka-autojen välissä, tunsi olonsa tosi epävarmaksi. Jos joku eteläsavolainen olisi halunnut pitää tämän pätkän ennellaan ja siirtää rahat Viitoetielle, puhuu hän taatusti vastoin parempaa tietoa.

Mistähän johtuu, että Mäntyharjun sedulta Jyväskylän suuntaan lähtevät ovat jo vuosia ajaneet Mikkeliin ja sieltä edelleen Kangasniemelle ja Jyväskylään, vaikka matka on pitempi. Olisikohan syynä sittenkin parempi tie? Nyt tuo ongelma on poistunut, kun uusi, parannettu nelostie palvelee liikennettä Vaajakoskelta aina Leivonmäen seudulle asti.

Reino Nousiainen

 

Hyvällä taloustilanteellaan ylvästellyt Mäntyharju on taloutensa puolesta kovan paikan edessä. Velka nousee ensi vuonna lähes 2 500 euroon asukasta kohti. Velkaantuminen on ollut viime aikojen koulurakennushuumassa todella huimaa.

Päättäjien keskuudessa on  koettu ahaa-elämyksenä se, että kouluihin satsaamalla saadaan kunta nousuun. Omalta osaltaan kouluihin satsaamista on vauhdittanut se, että ykkösvirkamiehistöllä on koulutausta oman työuran tai perheen kautta. Ja valtuuston puheenjohtajakin sattuu olemaan opettaja.

Velkamäärän nousua vauhdittaa nyt kalliiksi tuleva Kyttälän koulu. Kunta joutuu rahoittamaan osuutensa kokonaan velalla. Ilmeistä on, että sähköyhtiöiden fuusiosta odotettiin saatavat iso potti piiloveroa, mutta toive on ajautunut kivikkoon Mikkeliläisten erilaisten näkemysten näkemysten johdosta.

Kyttälän kopulun rakentamisen tarpeen sanotaan nousseen esille homeongelmasta. Koulun ollessa vielä pystyssä ei ainakaan julkisuuteen ole annettu tietoa, missä ongelmat ovat. Eikä sitä tietoa tunnu olevan kaikilla koulussa työskentelevillä henkilöilläkään. Kummallista asiassa on vielä sekin, että kymmenkunta vuotta sitten rakennettu erityiskoulun siipikin pantiin matalaksi betonirakentamisen huumassa.

Kouluihin kyllä rahaa riittää, mutta muualla säästetään. Hiljattain kasattiin lähes tuhannen nimen adressi vanhustenhuollon turvaamiseksi. Kansalaisopistokin perii huimia kurssimaksuja, vaikka kurssien luvatut tuntimäärät jäävät täyttymättä. Kaiken lisäksi entisen osuuskaupan kiinteistössä toimiin liikuntavuoroihin tulevat joutuvat värjöttelemään pimeällä pihalla ulkona, kun oven pieleen ei saada edes yhtä pihavalolamppua.

Ei tämä Mäntyharju mikään onnela ole, vaikka päättäjät näin todistelevat. Paikkakunnalle muuttajien kannattaa kunnolla perehtyä palveluihin ja herrojen asenteisiin ennen muuttopäätöksen tekemistä. Ei kunta kehity pelkästään osa-aikaisia työllistävillä kaupan palveluilla. Paikkakunnalle pitää saada teollisuustyöpaikkoja. Nekin pitää suunnata alipalkattujen virolaisten ja venäläisten asemasta paikkakunnalle vakituisesti juurtuneille ihmisille.

Ensi vuonna yhdeksi pohjattomista kaivoista nousee loma-asuntomessut, jonka tappion peittämiseen on  talousarviossa varattu pitkälti yli 300 000 euroa. Pitäähän loma-asumisen mainetta pöngittää, vaikka imago pantiin tältä osin kuntoon jo 1990-luvulla.

Reino Nousiainen

 

Kun Suomikin sitoutui aiemmin tänä vuonna tukemaan talousvaikeuksiin ajautunutta Kreikkaa, taisi valtiovarainministeri kehaista, että nyt on yhdessä otettu selkävoitto markkinavoimista. Kattia kanssa. Euroopan Unioni on sittenkin köykäinen tekijä taistelussa maailman etevimpiä rosvoja (lue suursijoittajia ym. röyhkimyksiä) vastaan.

 Kun röyhkeydestä on tehty laillisen rosvouden muoto, ei mikään mahti pysty tilannetta muuttamaan. Markkinavoimat kiristävät vuorotellen kansantalouksia ja pankkeja saadakseen lisää voittoja. Kun pää annettiin vetävän käteen Kreikan tukioperaation yhteydessä, ei lypsämiselle ole loppua näkyvissä. Irlanti on tässä ketjussa vain pieni välietappi.

Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että niin valtioilla kuin kansainvälisillä pankeillakin on kelvottomat johtajat. Viimeistään nyt pitäisi tajuta se tosiasia, että demokraattinen järjestelmä valitsee asioita hoitamaan kelvottomia johtajia. Kun oma etu ajaa yli yleisen edun, nämä veijarit valitsevat silmää räpäyttämättä oman edun johtotähdekseen.

EU:n virkakunta ja kansallisvaltioiden päättäjät ovat kelvotonta sakkia. Heidän palkanmaksuna tulisi pysäyttää niin pitkäksi aikaa, kunnes unioni pystyy hoitamaan kunniallisesti ihmisten asioita. Monet valtiot jättävät suunnitellusti taloutensa tuuliajolle tietäessään Euroopan Unioni tulevan hätiin markkinavoimien paineen johdosta. Ilmeisesti näistä asioista on kulisseissa sovittu ennakkoon.

Tämän hetken tilanne alkaa muistuttaa 1930-lukua, jolloin Saksassa juutalaisten omistamat pankit ja oikeuslaitos ajoivat kylmästi laman varjolla ihmiset kodeistaan. Seurauksena oli Hitlerin nousu valtaan, ennennäkemätön koston kierre, maailmansota ja  50 mijoonan ihmisen kuolema.

Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että ihmiset ovat pitkään eläneet yli varojensa. Taloutta pyritään pitämään pystyssä liian suuren kulutuksen keinoilla. Suomikin velkaantuu ennätyksellisellä vauhdilla. Tämän laman laskuista tuskin selvitään. Velkojen vakuudeksi on jo kiinnitetty eläkerahastot, jotka ovat ainoa taloudellinen vara, jonka nyt elossa olevat polvet ovat säästäneet.

Kun Keskustan Ahti Pekkala oli aikoinaan valtiovarainministeri, oli hän suunnattoman huolestunut valtion velan noustessa nykyrahassa 3-4 miljoonaan euroon. Niin paljon rahan arvo ei ole heikentynyt, että 20-kertainen velka olisi millään tavalla perusteltu. Mutta Kokoomuksen Jyrki Katainen ottaa valtiolle silmää räpäyttämättä lisää velkaa, ei pelkästään omien kustannusten maksamiseen, vaan myös entisten eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden menojen maksamiseen.

Talouden tosiasioita ei tällä hetkellä uskalleta kansalle kertoa. Mediakaan ei tee asiassa sille kuuluvaa tehtäväänsä, koska sen omakin tulevaisuus lepää ylisuuren kulutuksen ja sitä kautta tulevien ilmoitustulojen varassa.

Reino Nousiainen

Lähes pävittäin kuulee työnantajapiireistä vaatimuksia työntekijöiden etuuksien heikentämisestä. Viime aikoina ovat tulilinjalla olleet eläkeikä ja työajat. Nyt vaaditaan myös lomien lyhentämistä.

Hiljattain tuli julkisuuteen tieto eläkeyhtiöiden Ilmarisen ja Varman johtajien palkitsemisen parantamisesta. Eikä kysymys ole vain muutamien erojen korotuksesta, vaan kymmenistä prosenteista. Irtisanomispalkkakin on nousemassa niin huikeisiin lukuihin, ettei työssä käyvä duunari pääse samaan ansioon edes kymmenessä vuodessa.

Herrat palkitsevat toisiaan johtajina ja hallinnon edustajina. Hyvähän se on nyt mellastaa, kun maatamme hallitsevat oikeisto ja keskusta. Kepu on tosin jäänyt auttamatta apupuolueeksi ja likaisen työn tekijäksi. Kansalaiset eivät vielä nyt tajua, mikä tämän tien päässä odottaa.

Nuorempi väki pidetään tyytyväisenä halvoilla lainakoroilla ja tulovero helpotuksilla. Tämä tilanne ei jatku loputtomiin, vaan edessä on vielä ankea arki. Eivät piensäästäjät ja eläkeläisetkään voi loputtomasti olla maksajan osassa. Eläkeläisiä kupataan taitetulla indeksillä ja säästäjiltä viedään tuhkatkin pesästä, kun talletuskorot ovat niin alhaalla, että pääomaa syödään inflaation kautta koko ajan 2-3 prosenttia.

Röyhkeydellä ei ole mitään rajaa. Eipä ole ihme jos Timo Soinin kannatus kasvaa.

Reino Nousiainen

Kunnat arvioivat näinä päivinä tulevaisuuden talouskehitystään laatiessaan ensi vuodelle budjetteja. Samalla summataan tämän vuoden lopullisia näkymiä eli sitä, ollaanko tuhalattu enemmän kuin hankittu.

Mäntyharju ehätti hiljattain kehaisemaan hyvää taouttaan kuluvallta vuodelta. Media on virkamiesten syöttiin tarttunut hanakkaasti. Paikallislehdessä sekä alueen maakuntalehdessä on selitetty hyvään tulokseen päästävän loma-asuntomessujen tonttien myyntituloilla.

Vaikka tuloja onkin ollut, jäi huomioimatta se tosiasia, että pääosa loma-asuntomessujen menoista on toteutunut viime- ja toissavuonna. Tulot ja menot eivät ole saman vuoden tilinpäätöksissä..

Pelkkä raakamaa maksoi reilut 600 000 euroa, ja alueella on tehty suurella rahalla kunnallisteknisiä töitä. Tänä vuonna kunnallistekniikan rakentamiseen on myönnetty satojatuhansia euroja lisärahaa, kun kustannukset ovat ylittyneet yli arvioidun.

Vähän ihmetyttää, miten urakkakilpailun jälkeen voi tulla kesken töiden toteuttamisen näin suuria lisäkuluja. Eikö kilpailuttamisella ole Mäntyharjussa minkäänlaista merkitystä?

Messut tuovat ensi vuonna huomattavan suuria lisäkustannuksia. Osuuskunta Asuntomessut keskittyy lähinnä tulojen nostamiseen, mutta kunnan taloudelliset velvoitteet ovat pääasiassa maksun puolella. En vielä tässä vaiheessa usko, että loma-asuntomessut tuottavat Mäntyharjulle voittoa. Jotkut yrittäjät kyllä nettoavat, mutta kuntalaiset maksavat kulut kohoavina veroina ja maksuina.

Reino Nousiainen